Hämeen heimo

juhlistaa yhdessä Hämeen Heimoliiton kanssa hämäläisyyttä huomenna perjantaina Hauholla, Hämeen sydämessä. Heimojuhlan ohjelma löytyy täältä.

Hämeen heimon piirteiden tunnetuin kuvaaja on varmasti Topelius Maamme kirjallaan: Hämäläinen on siis se varsinainen kivienvääntäjä, joka on painanut leimansa kansamme enemmistöön.

Hämäläinen on siis suomalaisen arkkityyppi.

Topelius jatkaa: Kestävämpää miestä ei ole helppo löytää, kun hän on kerran ryhtynyt johonkin, eikä hitaampaakaan, kun hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä. Hänen uppiniskaisessa luonnossaan on paljo uskollisuutta, paljo auttavaisuutta, paljo kärsivällisyyttä. Hän ottaa hyvän ja pahan päivän vastaan samalla järkähtämättömällä mielellä.

– Siis hidas ja itsepäinen, lojaali ja uskollinen.

J.H. Erkko sanoittamassa Hämäläisten laulussa hämäläisten työteliäisyys ja ahkeruus tulevat myös kauniisti esille:
Ja kansaa kussa löytänen
niin jäykkää kuin on Hämehen,
niin vakavaa, mi auraltaan
ei suotta siirry milloinkaan,
halveksi säätyään.

ritvala

Erkko kuvaa Hämeen neidot kauniisti:
Ei impee missään rakkaampaa,
ei siveempää, ei jalompaa,
kuin Hämeen valkotukkainen,
tuo sinisilmä neitonen
on rusoposkinen.

Topeliuksen kuvaus hämäläisestä on arkisempi: Hänellä on suorempi tukka, usein ruskea, välistä pellavan karvainen; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaalean siniset; muoto on leveämpi, iho harmaampi, näkö tylympi.

Ainakin kuvan hämäläisneitoihin Erkon luonnehdinta osuu paremmin.

Mainokset

Ei voi välttyä mielleyhtymiltä

Pekka Halosen  taiteeseen, kun ihailee maisemia Tapiolan vainioilla kevään kirkkaassa valossa. Jyrkkiä varjoja, valkoista hankea ja aurinkoa, joka luxeillaan ei jätä yhtään lumikidettä kylmäksi. Päivän aurinko yhdessä yön pakkasen kanssa tasoittavat kulkijan tietä hangilla. Kulku on vapaa, menetpä minne vain – hanki kantaa ja avaa uusia kuvakulmia.

valot_ja_varjot

Pekka Halosen taidetta voi ihailla vaikka täällä.

Latu hangella

Runoilija Aaro Hellaakoski kirjasi vuonna 1946 arvoituksellisen aforismin:

Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.

latu
Jos valitseekin kolmannen vaihtoehdon? Lähteekin ladulle, joka on kirjaimellisesti tien ja umpihangen välimaastossa.

Hellaakosken ajatuksessa umpihangesta on kuitenkin sitä ehdottomuuden poljentaa, joka tekee siitä runon ja antaa ajatukselle syvyyden. Miltä kuulostaisi aforismi: ”tavallaan vapaa on ehkä suhteellisesti katsottuna umpihanki tai kyllä latukin jossakin tilanteessa voisi olla”. Umpihanki on ajatuksena sukua Leinon Kirjattomalle, karjattomalle miehelle.

Valo viipyi, kunnes hiipui

yotaivas

Viime lauantaina näin pitkästä, pitkästä aikaa tähdenlennon. Ursan sivuilla näkemääni havaintoa kutsutaan tulipalloksi; tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen.

Tähti niin sanotusti putosi Linkosaaren päälle Ilmoilanselällä. Oheinen kuva ei liity tapaukseen millään tavoin. Tähdenlentoni tapahtui hetkellä jolloin sininen hämärä oli muuttumassa tähtikirkkaaksi talvi-illaksi. Tammikuun valo viipyi, kunnes hiipui vähitellen lumen pintaan. Tähdenlento kruunasi tämän hauraan loppunäytöksen valon ja hämärän vuoronvaihdosta. Silmänräpays ja hetki oli ohi, carpe diem!

Ursan taivaanvahti

Hyasintti

jakaa mielipiteitä, toisille sen tuoksu tuo joulun, toisille päänsärkyä ja aivastuksia. Minä ihailen tätä parsakasvien heimoon kuuluvaa hienostunutta kukkasta; valkoisena se on kaunein, kuten joulukin.

hyasintti

Kaikilla mittareilla talvi

Ilmatieteenlaitos kertoo: Yön ja päivän pituuden mukaista jakoa kutsutaan tähtitieteellisiksi vuodenajoiksi ja lämpötilan mukaista termisiksi vuodenajoiksi.

Lisää mielenkiintoista tietoa vuodenajoista, kasvuvyöhykkeistä tai pakkasen purevuudesta löytyy täältä: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuodenajat

 

Tämän vuodenajan ääniä