Alvettulan kaunis koulu

päätettiin rakentaa kuntakokouksen päätöksellä vuonna 1885. Koulua oli käyty Alvettulassa jo vuodesta 1871 maanviljelijä Heikki Tapolan tiloissa. Varsinainen koulurakennus valmistui ja koulutyö uusissa tiloissa alkoi lokakuussa 1887. Rakennuksen suuunnitteli ja urakoi rakennusmestari Matti Estlin. Vanhoissa piirustuksissa koulun kaunis fasadi esitetään lähes sellaisena kuin se vieläkin on.

Hauhon maisemissa monia elokuvia ohjannut Valentin Vaala kuvasi näissä kauniissa puitteissa otoksia elokuvaan Niskavuoren naiset (Kvinnorna på Niskavuori) vuonna 1938.  Tämä Suomi-Filmin tuotanto joutui valmistuttuaan Valtion filmitarkastamon sensuurin kohteeksi. Ilonan ja Aarnen seurustelu  opettajattaren asunnossa piti esittää hyvin häveliäästi.

Kuusi

on tästä kuvasta juuri viety pois. Vain tähti ja kasa neulasia muistuttaa joulusta.

Wikipedian mukaan joulukuusia alettiin tuoda sisälle 1800-luvun luvulla. Joulukuusikin on alunperin kotoisin pakanallisista juhlista, mitä ne sitten olivatkin. Edelleen wikipedian mukaan metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilaji, joka kasvaa koko maassa Lapin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Minulle kuusimetsä on sininen ja hyvällä tavalla melankolinen mielenmaisema.

Tässä aiheeseen ja aikaan sopiva Sibeliuksen pianosävellys Kuusi (Granen), minulle aivan erityisen tärkeä melodia.

Tilastoja

Kun tämä nyt on sääblogi, niin Ilmatieteen laitosta on hyvä konsultoida aina silloin tällöin. Laitoksen internet-sivuilta löytyy ilmastonmuutokselle oma osastonsa ja monta mielenkiintoista säähavaintoa. Siellä esitetään esimerkiksi  diagrammein ja luvuin 30 vuoden tiedot erilaisten juhlapyhien säätiloista. Oliko uusi vuosi 2003 todella noin kylmä? Kuinka lyhyt ja armelias onkaan ihmisen muisti.

Kauriin kääntöpiiri

Talvipäivän seisaus lähestyy: huomenaamulla Suomen aikaa kello 7.30 aurinko kääntyy Kauriin kääntöpiirin päällä. Meille Pohjolan asukkaille päivä on vuoden lyhin ja eteläisen pallonpuoliskon ihmisille taas pisin.

Rauhallista ja Tunnelmallista Valonjuhlaa Joulua!
Tuikkikoon edes tähtöset!

Hauhon Joulu 2011

Lehdistötiedote
28.11.2011
Julkaisuvapaa heti

Hauhon Joulun 55. vuosikerta ilmestynyt
Hauhon Joulu kertoo hauholaisesta elämänmenosta eilen ja nyt

Kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran julkaisema Hauhon Joulu on ilmestynyt. Painotuore 64-sivuinen nelivärijulkaisu muistelee menneitä ja pureutuu tähän päivään. Lehdessä esitellään Hauhoa ja hauholaisuutta monin tavoin. Päätoimittaja Jouni Lehtonen kannustaa pääkirjoituksessaan hauholaisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajia ylpeästi esittelemään osaamistaan. Hartauskirjoituksessa pastori Markku Nieminen kirjoittaa Joulun odotuksesta ja valmisteluista. Joulu on syntymäjuhla, jota ei voi unohtaa.

Kyläkaava-arkkitehti Satu Huuhka kuulostelee mitä Vanhan Raitin taloilla on kerrottavanaan nykypäivän kulkijalle. Vuoden hämäläinen kylä elää vahvasti kiinni tässä ajassa.

Lehdessä jatkuu kirjoitussarja, jossa hauholainen Matti Mikkola muistelee matkojaan kesäolympialaisiin. Toisessa osassa Matti muistelee Martti Vainion käryn tahraamia kisoja Los Angelesissa, Suomen miesten keihäsmitaleita Soulissa sekä hauholaismatkaajien herkkiä hetkiä nyrkkeilyhallin ainoina suomalaisina kisaturisteina Jyri Kjällin iskiessä pronssia Barcelonassa 1992.

Salme Pohjola kirjoittaa Reino Merisalon tutkielman valossa sähkön tulosta Hauholle. Ilmoilassa juhlittiin 100-vuotiasta voimistelu- ja urheiluseuraa. Soittilan sukuseura haastaa esimerkillään muitakin hauholaisia muistelemaan ja taltiomaan sukunsa ja kotiseutunsa historiaa. Karjalaisuuteen pureudutaan valtioneuvos Riitta Uosukaisen johdattelemana muistojen ja nykyhetken kautta. Lehden ilmoituksista löytyy jälleen kattava kavalkadi hauholaisia palveluja ja tuottajia. Nämä ja monta muuta tarinaa kätkeytyy lehden sivuille.

Hauhon Joulua myyvät Hauhon Yhtenäiskoulun 9C-luokan oppilaat sekä sitä on myynnissä Hauholla mm. Hauhon pankeissa, Hauhon kirjastossa, Ilosen Puutyön myymälässä, Viivin Puodissa. Lehteä löytyy Ahostensyrjän kaupassa Puutikkalassa ja se on myynnissä myös Jorma Luoman Automarketissa sekä Hämeen Heimoliiton toimistossa Hämeenlinnassa.

Lehteä voi ostaa myös HawuJoulu-tapahtumassa lauantaina 10. joulukuuta Mustikkatalon pihassa olevasta Hauho-Seuran joulupuodista osoitteessa Vanharaitti 15, Hauho. Lehden hinta on 8 euroa ja myynnistä saatava tuotto käytetään hauholaisen kotiseututyön hyväksi.

Lisätiedot: Jouni Lehtonen, päätoimittaja, puh. 040 589 3313

Mutala

Aamulla kuuntelin Iskelmä radiosta Martti Syrjän mietteitä uudesta Eppu Normaalin akustisesta levystä – ja rakkaudesta. Jäin totisena miettimään mitä hän sanoi ja pitihän haastattelu kuunnella pikakelauksella uudestaankin.

Ei Martti tiennyt mitä rakkaus on, hän puhui jotakin ystävyydestä, toveruudesta ja luottamuksesta. Pettymyksistä.

Asiantuntemus tulee asiantuntemattomuudesta, aiheen vaikeudesta. Martti Syrjä on sanan varsinaisessa merkityksessä varsinainen lemmenlurittaja, sanoittanut kymmeniä ja kymmeniä rakkauslauluja. Totta varmasti kaikki riimit.

Lennart Meri

- Osaavatko kenraalit lypsää? Eivät. Elämän arki ja ihmisten tunnot eivät ole sotilaiden hallussa, vastasi Lennart Meri, kun toimittajat pommittivat häntä 19.8. 1991 kysymyksillään Moskovan vallankaappauksesta. Meri oli vakuuttunut siitä, että kaappaus ei onnistu. Hän oli oikeassa siinä, kuten niin monessa muussakin asiassa. Kenraalit eivät lypsä, vaikka monet suomalaispolitiikot iltalypsyä noina kohtalon hetkinä koittivatkin.

Tästä kaikesta on aikaa 20 vuotta. Meri haudattiin reilut viisi vuotta sitten kauniille Metsakalmistun hautausmaalle Tallinnaan. Lisää sivistyneen, sofistikoituneen miehen elämästä vaikkapa täältä: ww.kulleraig.com

Speltti,

joka tunnetaan 10 000 vuotta vanhana vehnän sukuisena alkuviljana, on säilyttänyt jalostamattoman koostumuksensa läpi historian. Speltti sisältää tavalliseen vehnään verrattuna moninkertaisen määrän proteiinia. Erilaisia spelttijauhoja myyvät lähes kaikki marketit. Spelttireseptejä löytyy muun muassa spelttiin erikoistuneen Birkkalan tilan tai spelttivehnän tukkuliikkeen Sunspeltin sivuilta.

Näiden spelttileipien resepti on vahvasti improvisoitu; taikinassa on
sekä speltti- että tavallisia vehnäjauhoja, ruisjauhoja, puolukkaa ja piimää.

Vihainen vuo

eli Vihavuosi Hauhon ja Pälkäneen rajalla on koski, joka laskee Kukkiasta Roineeseen. Pudotuskorkeutta koskella kerrotaan olevan reilut kaksi metriä; se on helppo veden kohinaa kuunnellessa uskoa. Erityisesti perhokalastajat ovat löytäneet vihaisen vuon tyrskyt.

Vihavuosi on myös vireä kylä, jossa voi asua ja elää tai sitten vain vierailla vaikkapa vanhaan sahaan rakennetussa kahvilassa tai Hauho Seuran ylläpitämässä myllymuseossa.

Perhokalastajien ja kyläläisten lisäksi monet taiteilijat ovat arvostaneet Vihavuoden erityislaatuisuutta. Muun muassa Väinö Kamppuri ja Aimo Kanerva ovat ikuistaneet Vihavuoden maisemia ja rakennuksia taiteeseensa. Mainita pitää myös runoija Yrjö Jylhä, joka asui jonkin aikaa Vihavuodessa vuonna 1930.  Hämeenlinnan taidemuseo kokosi muutama vuosi sitten Vihavuosi-aiheisen taidenäyttelyn, joka osaltaan on nostanut tietoisuutta jo unholaan painuneesta Vihavuoden taiteilijayhdyskunnasta.

Vihavuosi lähtee kuohumaan Kukkian Vihajärvestä kohti Roinetta ja Hauhon reittiä.

Vihavuoden koski laskee Roineeseen.

Idyllinen Koskikahvila pitää sisällään myös taidetta.

Hauhon ravut valloittivat Euroopan

“Rapuja osattiin käyttää tosin jo aiemmin, sillä vuonna 1756 Hauhon kirkkoherran poika Christopher Herkeaeus mainitsi kunnan historiaa ja taloudellisia oloja käsitelleessä väitöskirjassaan ravustuksen. Hänen mukaansa pikkupojat poimivat rapuja rantakivikosta soihtujen valossa satamäärin. Rapuja pyydystettiin myös onkimalla ja myöhemmin merroilla.” Näin kerrotaan Hämeenliiton Häme-sivustolla.

Sivustolla mainitusta lahna-ateriasta ja sen kestosta olen ehdottomasti samaa mieltä, kyllä kalastaja Linkola tietää mistä puhuu. Keittoreseptiäkin voin suositella lämpimästi.