Nahkaan

ja siniharmaaseen turkiskaulukseen kääriytynyt Lauri Tähkä kävi musiikkigaalassa pokkaamassa palkintonsa ja lähetti TV-kameroiden edessä terveiset Lappajärven turkistuottajille. Ele oli varmasti harkittua imagonkohotusta turkisalalle. Ihan hyvä niin, vaikka minusta Pentti Linkola muinoin osui oikeaan lausahtaessaan valittelunsa siitä, että rehelliset maanviljelijät joutuvat tarhaamaan eläimiä  muotiturkisten raaka-aineiksi. 

Ikiaikaiseen maanviljelijän ammattiin kun on aina kuulunut maan viljelemisen lisäksi myös sen varjeleminen. Sittemmin saarijärvenpaavojen jälkeläisille on keksitty uusia haasteita ja lanseeraattu kokonaan uusi elämänmuoto, jota kutsutaan sivuelinkeinoksi.

Valon juhla

joulu ajoittuu pallonpuoliskomme pimeimpään vuodenaikaan. Joulu-sanan oletetaan juontuvan muinaisgermaanien sanasta hjul, joka tarkoitti auringon kehrää, pyöreää muotoa. Ruotsinkielinen jul on tämän sanan selkeä sukulainen, samoin kuin suomalainen joulu.

Tässä kuvia valon juhlan hämärän hetkistä.

Öitten varjoon talon touhu hukkuu

Tonttujen jouluyö

Sävel: Vilhelm Sefve
Sanat: Alfred Smedberg

Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu. Öitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu. Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan varovasti hiipii alta sillan, alta sillan. Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki, raoistansa sen jo tonttu näki, tonttu näki. Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Pöydän päälle veitikkaiset rientää, veitikkaiset syövät paistia ja juovat lientä, juovat lientä. Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista. Kuiske kuuluu: “Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa?” Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Sitten leikitellää kuusen alla, kuusen alla kunnes koittaa päivä taivahalla, taivahalla. Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!

Tonttulan talo päivän valossa

Talo sai viime kesänä uuden ulkovuorauksen ja

uuden okrankeltaisen värin.

Tonttulan talo laskeutuu valkoiseen jouluun, tip-tap.

Lucian päivää

vietettiin taas perinteisin menoin viime sunnuntaina 13. joulukuuta. Lucia-perinteitä Suomessa vaalivan Folkhälsanin sivuilta löytyy muun muassa kavalkadi Lucia-neidoista kautta aikain, vaikuttavaa. Vuonna 1953 Lucian kruunua kantoi muuan Märta Cavonius, joka myöhemmin tuli tunneksi sukunimellä Tikkanen. Hänen tai aviomiehensä Henrik Tikkasen tuotanto ei jätä kylmäksi näilläkään ennätyspakkasilla.

Talvi on tullut

tähtitaivaita, sinisiä hetkiä ja lumen narskuntaa; toiveissa valkoinen joulu.

Hauhon Joulu -lehti

ilmestyi 4.12.2009.  Lehden päätoimittaja on Jouni Lehtonen ja julkaisija Hauho-Seura. Hauhon Joulun voi ostaa Hauhon pankeista, Ilosen Puutyön myymälästä ja Hauhon kirjastosta. Lehteä ja muitakin Hauho-Seuran Hauho-tuotteita on myynnissä HawuJoulu -tapahtumassa  huomenna launantaina 12.12.2009.

Hauhon Joulusta voi lukea muun muassa Hellan ja Einon kesästä Kukkialla ja katsella Hauhon kesäteattereiden sekä erilaisten kesätapahtumien kuvakavalkadeja. Myös 70 vuotta sitten käyty talvisota näkyy sisällössä rintamamiehen koskettavina kirjeinä.

Kannen kuva Jouni Lehtonen

Klassismia

voi tosiaan ihailla monissa Suomen kaupungeissa eikä vähiten Hämeenlinnassa. Engelin asemakaava vuodelta 1832 löytyy myös verkkoversiona Hämeenlinnan kirjaston digitaalisesta aineistopankista Lydiasta.  

Kapungin sydämessä, Vanajan rannalla kohoaa keltainen vuosina 1840-1844 rakennettu lääninsairaala, joka edustaa Engelin tyylipuhdasta klassismia. Sairaalarakennuksia on laajennettu myöhempinä aikoina, mutta keltaisen talon selkeä kauneus on säilynyt. Satakunta vuotta sitten sen paksujen kiviseinien suojissa työskenteli muun muassa isoisäni isä, kirurgi Einar Anthoni.

Mittasuhteiden harmoniaa

Luin kirjailija Juha Siron blogista  Ateena-postausta ja mieleeni tulivat antiikin klassiset rakennukset Akropolis-kukkulalla; Parthenonin, Erekhtheionin ja Athene Niken temppelit. Koulutunneilta tuttuja asiota ja valitettavasti vain sieltä. Paikanpäällä en ole taideteoksia nähnyt. 

Linkistä löytyy Googlen kuvahaun tulokset sanalle akropolis. Paremman puuteessa jo pelkistä kuvistakin välittyy vaikutelma rakennusten mittasuhteiden harmoniasta. Seinien suhde toisiinsa nähden, toistuvat koriste-elementit ja niin edes päin. Kaunista ja eleganttia. Näitä samojoa mittasuhteita olen ihaillut monissa suomalaisissakin kaupungeissa. Hämeenlinnan lääninhallituksen rakennus on yksi Engelin taidonnäyte, samoin vanha lääninsairaala, ja Helsingistä taloja löytyy monta korttelia. Erityisesti ihailen kuitenkin talonpoikaistyylisiä vanhoja hirsitaloja. Entisajan mestarit ovat osanneet valita taloilleen ensinnäkin oikeat rakennuspaikat ja toiseksi löytäneet antiikin mestareiden tavoin rakennuksille oikeat mitat. Löydän niiden harmonisista mittasuhteista samaa rytmiä kuin jumalten temppeleistä Ateenassa.

Umbrella

ajankohtaista asiaa syksyn sateisiin…YouTubeen

Apfelkorn

Apfelkornin hauholaisessa versiossa on käytetty raaka-aineina sokeria, ohratislettä ja kotimaisia omenoita.

Ohje kuuluu tähän tapaan: mahdollisimman punaposkiset omenat lohkotaan kannelliseen noin kahden litran astiaan. Päälle kaadetaan puoli kiloa sokeria ja alkoholia niin paljon, että omenat peittyvät (noin litra). Seoksen annetaan vetäytyä viileässä paikassa pari kuukautta. Tämän jälkeen neste pullotetaan kirkkaisiin lasipulloihin, joissa liköörin kultainen, hiukan roosaan vivahtava sävy pääsee oikeuksiinsa. Nautitaan hyvässä seurassa kohtuudella.